07 joulukuuta 2018

Luovuttaminen edessä

Tässä jokunen päivä sitten havahduin ajatukseen, kun eräs ihminen kertoi eräällä nettisivulla, notta hän on luovuttanut yhden opuksen lukemisen suhteen.
Hän taas oli jostain kuullut, tai lukenut, en varmaksi enää muista, että on turhaa hassata aikaa sellaisen kirjan parissa, jonka lukeminen on liika työlästä ja jonka lukeminen ei maistu hyvälle soljuvasti. Tahi jotahin sinne suuntaan.
Siitä lähti ajatus viriään mieleen, notta miksi ihmeessä minä tuhraan aikaa nuihin pariin kirjastosta edelleenkin lainassa olevaan kirjaan, kun lukuhommat on niin työläitä.
Maailmassa kummiskin on ihania ja mukavasti mukaansa tempaavia opuksia yllin kyllin, että ihan ajan hassuuta moinen kivireen tahkoominen.
Yhden päivän ajan piti mutjutella ajatusta mielessä, että käväsen seuraavalla kyläreissulla vihdoin, kuuden kuukauden lainassa olon jäläkeen palauttamassa nuo kaksi opusta viidestä.
Kolome opusta olen palauttannu luettuina ja nämä viisi opusta lainasin jo kesäkuun alussa!
Koskaan en ole näin kauaa jatkolainannut kirjaston opuksia. Vaan ohan tämäkin kokemus. Ainutkertainen.
Päätin, että jos kirjastolta lainaan jatkossa, niin yritän lukea kuukaudessa ja jos en, niin palautan kummiskin, vaikken ois ehtinyt lukea loppuun.
Ja joka kerta kirjastoreissulle mennessä olen jo päättänyt, etten rohmua kovin paljoa luettavaa. Nytkin silloin kesäkuussa ajattelin, että tokipa mä kuukaudessa saan ne viis kirjaa luettua. Vaan enpä saanutkaan. Lukuhommat takkus oikein urakalla. Sit vaan keräsin ja keräsin aloitettuja opuksia ja umpikuja ol taattu!
Koitankin tän päivän aikana katastaa nuo aloitetut omat opukset, joskos niistä ois johonkin, tai sit pistän ne takas hyllyyn kirjanmerkkien kera ja valkkaan jotain mukavan letkeää luettavaa vaikka jostain kivasta joulun ajan kirjasta. On siis jotain mukavaa ja kiehtovaa päivän ajaksi tiijossa.
Toki pitää vähän kyökkiäkin sekoittaa, sillä on kokattava taas jotain ruokaa, bauttiarallaa viikon tauon jälkeen. Tul syötyä yhtä ja samaa rakettispagettipataa monta päivää. Eihän se hyvälle enää eilen maistunut, vaan syötävä ol, kun nälätti, eikä hutsittannu kokata sen parempaa einettä, vaikka olikin Itsenäisyyspäivä.
Näissä mietteissä ja tunnelmissa lähden tämän perjantain pariin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi on minulle sydäntälämmittävää, kiitos, että jaksoit lukea ja vielä laittaa kommenttia minulle :) HUOM! Kommentit näkyvät vasta, kun olen hyväksynyt ne :)

Jouluhaikuhaasteen puuttuvat luukut 7-11

Tässä on tältä aamua tehdyt tuotokseni ( luukut 8-11) ja lisäsin uupuneen 7 luukun, kun huomasin, että sekin uupuu vielä tästä blogista. Nä...