04 joulukuuta 2017

Olen kehittänyt itselleni stressin

Niinkuin jo eilisessä kirjoituksessani asiaa valaisin, sama syntilista jatkuu.
Silmiä auki repiessäni tajusin, että hitto, miehän olen repinyt itselleni kunnon stressin! Tällä viikolla on itsenäisyyspäivä, eli keskiviikko ainut, jolloin ei ole mitään tädellistä tehtävää! Aamusumppia tiputellessani pähkäislin, että jospas änkeäisin jokaviikkoisen kauppareissun jo torstaille, Kynäisten tapaamisen jälkeen, niin saisin ehkees perjantain päiväksi, jolloin ei auto starttaisi minnekään. Saa nähhä, jaksanko sitten, sen näkee sitten torstaina.
Tälle päivää olen laittanut ohjelmaan rieskan leipomisen. Ol jotenkin perin turhauttavaa etsiä netin kautta rieskan ohjetta, kun kaikki ohjeet melkein oli sellaisten lättänä rieskojen ohjeita. Sit kummiskin joltain maikkarin kokkisivuilta löytyi se oikea rieskan ohje, jota siis taikinaa kohotetaan hiivalla. Hethän se ohje pit kirjoittaa itselle lapulle ylös. Haasteena on siis tehhä sellaista rieskaa, jota mummu, siis äidinäiti ruukasi leipoa. Ja voi että se ol hyvvää, kun sitä muksuna sai! Ajattelin taikinan, ainakin litrasta nesteestä, tehhä osin maidosta ja osin vedestä. Muistelisin, että mummukin tek niin. Lopputulos on sitten arvoitus, sillä tälläkin leipomiskerralla käytän kuivahiivaa, täytyy laittaa vallan kaksi pussillista litraseen taikinaan.
Tänään pittää myös ehtiä pirauttaa kummitädille onnittelusoitto, hällä on tänään nimpparit ja vähän epäilen, että viettääpi niitä toiden touhussa. Jos ehkä päivällä sitten ehdin soittaa, kun rievätaikina on kohoomassa :)
Että sellaista ohjelmaa viikon aluksi ja mie siis heräsin jo puoli kuudelta!

4 kommenttia:

  1. Minulle rieskaa on vain yhdenlaista: sitä lättänärieskaa. Jos taikinan nostattaa hiivalla tai leivinjauheella, siitä tulee teeleipää. Nämä ovat varmaan niitä murre-eroja, joista voi kiistellä yhtä vähän kuin makuasioista :D

    VastaaPoista
  2. Minä taas koulussa opin sitä leivinjauheella nostatettua sanottiin just teeleiviksi. Äidinäiti leipoi aina rieskoja ja just niitä hiivalla nostatettuja ja ihan keskisessä suomessa asusti koko ikänsä :)

    VastaaPoista
  3. Niin juuri, siis teeleipiä ovat ne, jotka on nostatettu leivinjauheella. Mutta joillekin rieska on sama kuin vaalea leipä, eli kuten ennen sanottiin "hiivaleipä" siitä hiivalla nostatetusta, mutta sehän oli leipää, ei mitään rieskaa. Rieska on se, mihin ei nostatusaineita käytetä, ei hiivaa, eikä leivinjauhetta, vaan ne ovat niitä lättäniä. Näin minä sen olen aina mieltänyt. Mutta rakkaalla lapsella on monta nimeä ja monta muotoa :D Meillä on äidin puolen suku tullut Oulaisista ja isän puolen suku Karjalasta, mutta itse olen lapsuuden asunut Keski-Suomessa, joten olisi kyllä mielenkiintoista tietää, mistä suunnasta tulee tämä käsitteiden ero.

    VastaaPoista
  4. Näinpä näin. Kun oikein alkaa ajattelemaan, niin kiinnostava asiahan tämä on. Mistä mikäkin nimi ja sanonta on peräisin :)

    VastaaPoista

Kommenttisi on minulle sydäntälämmittävää, kiitos, että jaksoit lukea ja vielä laittaa kommenttia minulle :) HUOM! Kommentit näkyvät vasta, kun olen hyväksynyt ne :)

Jouluhaikuhaasteen puuttuvat luukut 7-11

Tässä on tältä aamua tehdyt tuotokseni ( luukut 8-11) ja lisäsin uupuneen 7 luukun, kun huomasin, että sekin uupuu vielä tästä blogista. Nä...