tiistai 29. elokuuta 2017

Unet on menneet harakoille

Päiväiset lekurin uutiset valvottaa. En saa mielestäni asiaa, jonka kuulin. Tai oikeammin useampia. Kävin siis viime viikolla erinäisissä labratesteissä ja eilen päivällä sitten odottelin malttamattomana lekurin soittoa sovittuna aikana. Sain odottaa reilu puoli tuntia yli sovitun ajan ja jo ehdin luulla, etten saa soittoa lainkaan. Soittihan hän, kolomen jälkeen. Ensin vaikutti siltä, että testeissä ei ollut ilmennyt lainkaan mitään hälyyttävää. Vaan olihan siellä. Luulin jo kaiken olevan siltä osin päätäksessään ja odottelin sovittua hoitajan soittoa, vaan lekuripa soitti minulle vielä tovin päästä uudelleen, että puolethan jäi vallan kertomatta. No, ei nekään uutiset mitenkään mairittelevia olleet. Lekuri antoi minulle ohjeita uusia labratestejä varten, että pitää olla 12 tunnin paastolla ja labra-aika pitää olla aamulla ennen kymmentä ja sit hän antoi vielä suoran numeron labraan, että siitä aamusella tilaamaan labra-aikaa sitten. Tarkastin sitten netin kautta, että numero oli ihan eri, mikä netissä oli ilmoitettu. No, kumminkin tähän annettuun numeroon koetan tänä aamun tunteina sitten soitella, joskos sieltä joku sattuisi vastaamaan. Sitten sovimme lekurin kanssa, että sillä labrareissulla käyn sitten myös teekoon vastaanotosta tilaamassa lekurille uutta aikaa jatkojuttuja varten. On siis paljon muistettavaa. Päätin, että tuo labrareissu ei ole ihan tämän viikon, eikä vielä ensi viikonkaan ohjelmassa, on muuta hoidettavaa tiijossa. En halua ympätä viikkojani ihan umpiputkeen, sillä viime viikollakin oli kolmena päivänä sairaalanmäelle reissua ja huomasin, että se oli uuvuttavaa.
Onneksi illan pelasti sentään pieni tovi kirjoittelua Miehen kanssa bookissa. Sain vähän avautua päivän tapahtumista. Teki kyllä mieleni soittaa Miehelle, mutta arvasin, että itkuksihan se olisi mennyt, riitti jo, kun kirjoittaessa pyyhin silmäkulmiini ilmaantuvia vuolaita kyyneleitä. Pitää jaksaa loppuviikkoon odottaa, että pääsee saamaan Mieheltä halauksen <3 Pitkä on matka, mutta jaksettava se on.
Unille tulin ysin jälkeen, kun tuli katseltua Maajussille morsian kymppikauden avausjakso, jossa esiteltiin ne tulevat maajussit, eli jakso oli uusinta keväältä. Sit tulin unille, eipä meinannut hetkessä tulla unitus ja nyt olen jo ollut jonkin aikaa jo hereillä, ensin sängyssä koetin saada uudelleen unta, vaan tulinpa toviksi tähän läppärille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi on minulle sydäntälämmittävää, kiitos, että jaksoit lukea ja vielä laittaa kommenttia minulle :) HUOM! Kommentit näkyvät vasta, kun olen hyväksynyt ne :)