lauantai 5. elokuuta 2017

Kuinka selviän tästä päivästä???

Tekee mieli itkeä ja parkua ääneen tätä ikävää, kaipausta ja tuskaa. Ensimmäinen päivä on aina kauhein. Haluaisi palata vaan hetkeen, kun pääsi taas Miehen lämpöiseen halaukseen. Hänen lähellään on niin hyvä olla. Tekee aina kipeetä herätä sitä seuraavaan päivään, kun tietää, että edessä on taas yksinäisiä päiviä ja sydän täynnä kaipausta Miestä kohtaan. Ei tämä ole kivaa ollenkaan. Olis jo ilta, että pääsisi yöunille, mutta kello on vasta 12:44, eli monen monituista tuntia on vielä kulutettavana kyynelten kera.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi on minulle sydäntälämmittävää, kiitos, että jaksoit lukea ja vielä laittaa kommenttia minulle :) HUOM! Kommentit näkyvät vasta, kun olen hyväksynyt ne :)