Tän viikon maanantaina 26.6.2017 kirjastosta lainattu kirja, kovakantinen, 190 sivua, Otava Keuruu 1993.
Takakansiteksti:
Katriina Majava on opettaja jo kolmannessa polvessa Jokihaaran kirkonkylässä. Ammatti ja perinteet tuntuvat koituvan Katin kohtaloksi: isoäidin ajoista Jokihaarassa on tiedetty, miten opettajan tulee elää ja käyttäytyä.
- Lisäksi sinä olet nynny luonne!
Kati raivoaa peilikuvalleen. Ja päättää ryhdistäytyä. Operaatioon kuuluu tärkeänä osana ero apteekkarista, seurustelu on jatkunut liian pitkään. Eikä itsenäistyminen tee pahaa kunnalliselämässäkään, jossa kaikki porvarisnaiset ovat joutuneet vaikutusvaltaisen Martta Puhakan juoksutytöiksi. Oikeastaan Kati haluaisi irti koko Jokihaarasta. Lähin ystävätär Suvi on pessimistinen: he kaksi vanhaapiikaa eläisivät kirkonkylän ympyröissä loppuun asti. Kapinahenki kytee kuitenkin molemmissa...
Omat tunnelmat kirjasta:
Ensialkuun kirja vaikutti puuduttavalta, kun kirjassa kerrottiin vain kunnallispolitiikasta ja tulevista vaaleista. Ajattelin, että ei tämä tarina parane tästä. Mutta toisinpa kävi. Aloinkin tykästyä juoneen ja jotenkin tarina kuitenkin imaisi minut mukaansa ja tarinassa oli kiva elää hetkinen. Jopa kirjan loppupuolella sain silmiini ihan kyyneleet, kosketti ihanasti! Sain tämän hetki sitten luettua, minuutin yli yhdeksän näin aamusella :) Kiva kirja, kannatti lainata kirjastosta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi on minulle sydäntälämmittävää, kiitos, että jaksoit lukea ja vielä laittaa kommenttia minulle :) HUOM! Kommentit näkyvät vasta, kun olen hyväksynyt ne :)