19 tammikuuta 2019

Mie oon niin onnellinen: hakemus men läpitte!

Joulukuun 20:s päivä laitoin vapaamuotoisen hakemuksen Pohjanmaan Kirjailijat ry:hyn. Ajattelin, etten kumminkaan pääse jäseneksi.
Jo vuosia sitten kävin kaiholla seuraamassa seuran kotisivuja ja ajattelin, etten koskaan tule läpäisemän hakemuksellani seulaa. Vaan kuinkas kävikään?
Tänään ihan äsken odotti sähköpostissa just laitettu meili, jonka liitteenä ol par juttua, jotka totta kai tulostin ittelleni, että saan niitä lueskella. Voi että sentään! Olen niin superonnellinen tästä!!!! Ihan pit itku tirrauttaa. Niin paljon kaikkea möhnää on tapahtunut elämässäni viime aikoina, että kerrankin sentään jotain iloista asiaa! Kiitos, kiitos, kiitos!!!
Ihanaa, kun elämään viriää uutta ja kivaa ajateltavaa rakkaan harrastukseni tiimoilta!!! Jes, jes, jes!!!
Ja vielä kerran. Ihan kiellon päällekin: Minä Olen Onnellinen!!!! Just Nyt!!!! Hienoa!!!!


11 tammikuuta 2019

Richard Burton: A Christmas Story




Olen saanut kirjasen 6.10.2017 bookcrossing-kirjana Soinista. 1991, 41 sivua.

Kirjan sisälirpaketekstit:

Richard Burton often claimed that he would rather have played rubgy than play Hamlet. Less well known was his wish to write. Until now, American readers have not known the only piece Burton wrote. But given his prodigious talent, one would imagine that this strongly felt memoir of his childhood would be as powerful as his other performances, and it is.
Set in a mining village in Wales, and seen through the eyes of a young, motherless boy on Christmas Eve, this is a poignant and heartwarming recollection of Christmases; a child's story of mystery, fear, doubt, and finally, of fulfillment.
In the spirit of such Christmas stories as those by Charles Dickens and Dylan Thomas, Richard Burton's magical A Christmas Story is sure to leave its mark on readers of all ages. Written with wit and perception, it is enhanced by an afterword by Burton's widow and photograph's from his family album.

Richard Burton was born in Wales in 1925. A British actor and international star, his work has included roles in the plays Othello, Hamlet an Equus and in the films The Robe, Alexander the Great and Who`s Afraid of Virginia Woolf? He died in 1984.


Omat tunnelmat kirjasesta:

Ensalakuun luin kirjasta ittelleni ääneen ja kokeilin näin, miltä tuntuu lukea enkuksi pitkästä aikaa ääneen. Ihan veikeeltähän se tuntui. Vaan kyllä mä luin loppuun sitten ihan normisti. paljon jäi ymmärtämättäömiä sanoja tästä, vaan mitäs tuosta, kuhan jottain ymmärti. Sen nyt tiijän, että tämä kenties ol Burtonin muistelo omasta lapsuudestaan, jonka on sitten koonnut kirjaksi joku Sally Burton. En ala googlettelleen, että mitä sukua on ollut tälle herrahenkilölle. Sain luettua eiel illalla 19:34.



09 tammikuuta 2019

Laila Hietamies nyk. Hirvisaari: Joulumuisto




Kirjaston poistomyynnistä ti.5.6.2018 eurolla.

Kovakantinen, 45 sivua, Gummerus Jyväskylä 1985.

Kirjassa on tarina Koivut. Ei mitään takakansitekstiä, eikä mitään sisälirpaketekstiäkään.


Kirjasta ensimmäisen sivun teksti:

On satanut pehmeää lunta. Otan sitä kämmenelle, puhaltaen, annan sen laskeutua kevyesti maahan. Ja kun kohotan katseeni, näen maailman sakeana lumesta, suurista pehmoisista lumihiutaleista...

On joulu. Mikä sana, mikä suloinen lämmin sana. Mummo sen sanoi eilen. Mummo sanoi myös:

"Viime jouluna oli sota, nyt on rauha."

Rauha on myös suloinen sana, ajattelen istuessani kolmen jäisen koivun välissä. Nämä koivut ovat minun, ne seisovat keskellä pihamaata ja muodostavat kolmion, johon aikuiset eivät mahdu. Siksi ne ovat minun. Korkeimman koivun nimi on Suuri Ylistys. Sen oksat kohoavat aina tuvan katon yläpuolelle. Keskimmäisen koivun nimi on taas Autuus. Se ei ole korkea, mutta kaikkein tuuhein se on. Ja matalimman koivun osana on olla Synti. Siitä pidän eniten, sillä sen runko on kesällä niin leveä ja lämmin.


3.1.2019: Jos tämän ehtisin lukea jouluhaasteeseen.

Eilen tiistaina 8.1.2019 19:49 luin kirjasen loppuun ja kun olin lukenut viimeisen lauseen: Tiedän että nyt täytyy lähteä tupaan, on alettava koristaa taatan kanssa joulukuusta, on mentävä saunaan, katettava pöytä ja uskottava joulupukkiin kun se tulee. Ja tuleehan se, naapurin Reino, onhan se tullut ennenkin; häntä ei sota vienyt.

Ajattelin, että Täh? Nytkö se kirja sitte loppu jo? Justha mä pääsin lukemisen makuun ja intoon.






Tämän mun kirjan takakannessa on kaunis kuva Lailasta. Kuvassa on vasemmalla jotain valkoisia ja vähän vaalenapunertavia kukkia ja vihreitä kukkien lehtiä. Hiukan näyttäisi, että kukat on sireenin kukkasia. Lailalla on kaunis, valkoinen pusero yllään, kaulassaan hällä on joko tumman lilan tai mustan väriset kaulahelmet, jossa isoja mollukoita, sekä tummia, että kuusi kirkasta. Tausta kuvassa on osittain hentoinen vaaleanpunertava vasemmasta ja vaihtuen valkoiseen. Kaunis kuva ja Lailalla ei ole silmälaseja kuvassa. Joten minä koitin etsiä tähän hienosta kirjailijasta myös kuvan, jossa hällä ei ole silmälaseja.

Kirjan takakannessa kannetuksen jäljiltä myös hintalappu, 78 markkaa on tämä maksanut aikoinaan kirjaston kirjaksi.

Kirjan teksti oli kyllä koskettavaa luettavaa. Välistä mietin, että onko tämä totta, vai onko vain keksittyä. Vaan kun kirjan nimi on Joulumuisto, niin kyllä tämä täytyy olla totisinta totta.




 




08 tammikuuta 2019

Mielensäpahoittaja- ennen kaikki oli paremmin-sarja


Tänään alakaa maikkarilta 20:00 Mielensäpahoittaja ennen kaikki oli paremmin tv-sarja.
Kahtoin, että katsomossa on tämä eka jakso ja CMorella on jo kaikki jaksot.
Kahtoin hetki sitten tän ekan jakson CMorelta. Aiheena musiikki.

En ole vielä nähnyt sitä syksyllä tullutta Mielensäpahoittajan toista leffaa. Vissiin sekkii tullee johonaki vaiheessa telkkarista, niinkuin se ykkösleffakin. Mainospätkiä olen kakkoselokuvasta nähny.

Tämä Heikki Kinnusen esittämä Mielensäpahoittaja on kyllä ihan mainio!
Ei ois voinut parempaa jatkajaa Antti Litjalle ottaa tähän hulvattoman ihanan hauskaan henkilöhahmoon.

Olen lukenut vasta yhden(eipäs, vaan olen lukenu enempiki), mielensäpahoittaja-kirjan, just sen ihan ekan.
Syyskesällä aloin kuunnella Areenan puolelta siellä ollutta Mielensäpahoittaja ulkomailla-sarjaa. Tykkäsin kyllä siitäkin kuunnelmasta todella paljon.
Silloin aikoinaan, kun tämä Tuomas Kyrön eka mielensäpahoittaja-kirja tul uunista ulos ja herätti valtavaakin kohua, että ihan valtavan hyvä kirja, ajattelin, etten kyllä koskaan lue kyseistä kirjaa! Mua järkytti kirjan kannessa ollut karvalakki! Nyt näin vuosia jälkeenpäin, sehän on ihan sympaattisen näköinen, tuo karvareuka :D
Kävi nimittäin niin, että tutustuin kirjaan bookcrossingin kautta. Mulle tul kirjapaketti, jossa ol tää kirja, joka mun pit toimittaa toiselle henkilölle. Kuitenkin mua kiehtoi lukea kirja, ennen jatkotoimitusta ja se ol siinä! Nyt mä kyllä kerroin väärin, että oisin vasta yhden kirjan lukenu. Olenha mä silloin Kirjan ja Ruusun-päivänä kirjaostosten kylkiäisenä saadun Miniä-kirjan lukenut.

Jeps, vaan tästä ekasta jaksosta:
Huvittavia kohtia ol aika useita:
-Vitamiinin puutekko keinuttaa? (räppiä esittävää)
-Mikä naurattaa?
-Polki, polkisti.
-Täältä puuttuu hanuri!
-Illalla keittoa, aamulla piimää.
-Sysi-suomi.

Enempää en kerrokaan, ettei mene uudesta sarjasta mielenkiinto ja maku.
Kassokaa ihmeessä! Tänä iltana  kello 20:00 MTV3.

Anuliini ainakin kahtoo CMorelta kaikki jaksot. Jep jep!


04 tammikuuta 2019

Antti Holma: Kauheimmat runot


Kirjaston sivuilta E-kirjan lainasin 15:12 ja aloin het lukea. 16:38 luettu loppuun 192 sivuinen teos.
Otava Helsinki 2015. 
Kirjasta tietoa netissä:
Juontaja-runonlaulaja Antti Holma esittelee neljä runoilijasuuruutta, jotka eivät koskaan päässeet mukaan Kauneimmat runot -kokoelmiin. Sirsi Sunnas, Reino Leino, Karin Toisiks-Paraske ja Edith Södermalm avaavat lukijan eteen ihmiselon koko kirjon.
Oli kerran Onkeliluonteeltansa ronkelikotinansa pikkuruinen putka.Toisia se suutelivaan minulle se huuteli:Pussaa sinä puuta, senkin lutka.Juontaja-runonlaulaja Antti Holma esittelee neljä runoilijasuuruutta, jotka eivät koskaan päässeet mukaan Kauneimmat runot -kokoelmiin. Sirsi Sunnas, Reino Leino, Karin Toisiks-Paraske ja Edith Södermalm avaavat lukijan eteen ihmiselon koko kirjon.

Omat ajatukset kirjasta:
Tämä ol ihan just sitä, mitä osasin odottaakin. Hassuttelua ja hauskuutta, josta tykkäsin. Reilu tunti siinä men hippaseen tätä lukiessa :)
Suosittelen, mutta varoitan, aika ajoin teksti voi äityä huluvattomaks!


03 tammikuuta 2019

33 vuotta sitten minusta tul isosisko

On kulunut 33 vuotta siitä, kun yhtenä koulupäivänä kävelin äitin työmaalle kummitädin luokse, sillä mun piti mennä sitte heille, että isäpuoli tulee mut sieltä hakemaan työpäivän jälkeen.
Kaikki äitin työpaikan akat onnitteli mua, että susta on tullu isosisko, oot saanu pikkuveljen! Ei tuntunu kyllä kovin kivalta kuulla ihan vierailta akoilta onnitteluja. Oisin halunnu kuulla sen joltain läheisemmältä.
Iltasella isäpuoli sitten tul hakeen mut kotiin ja kait me ajettiin vielä samaisena iltana tänne Ähtäriin äitiä ja vauvaa kahtomaan. Saatiin nähä vauva sellaisessa muovilasilootassa vauvalan ikkunan läpi. Kait vauva nukkui kehlossaan sen ajan, en niin varmaks enää muista. Kummiskin mä nuo työpaikan akkojen onnittelut muistan, kun lähtivät koneiltaan kahvitauolle, kun menin tuonne oottaan kummitätiä.
Laitoin veljelle jo onnittelut bookin kautta, kun valvoin taas yöllä muutaman unitunnin jälkeen. Onneks tul vielä unitus. Tänään on tiijossa joulutauon jälkeen taas kirjoittajaseuran kokoontuminen. Ollaan nähty viimeks marraskuun tapaamisessa, siis kaks kuukautta sitten.
Kohta on käytävä putsaan auto lumesta, laitettava lämmityspiuhaan ja haettava posti lootasta. Onneks ei ole nyt niin paljoa satanu lunta, että ihan oikeisiin lumihommiin tarttis lähteä. Johan tässä kahtena aamuna on saanu uurastaa niin, että on kädet kipeenä.

02 tammikuuta 2019

Sain ylläripostia Portugalista


Tuollainen ylläripaketti saapui tänään. On postitettu jo 19.12.2018 ja tänään vasta ol miun postilootan uumenissa. No, en yhtään ihmettele, miun kirje syksyllä Portugaliin seikkaili bauttiarallaa kaks kuukautta johonakin!
Tässä mukana neljä pussia vihreää teetä ja joku 250 g:n jouluinen leivonnainen. Vaikka aika pienkokoinen, niin siltikin aika painava! Sokeri-siirappi-kanelijutska, eli ihan niinku pipparijutska, vaan tuollainen pyöreä rinkula. Päiväystä siinä vielä huhtikuun puoleen väliin saakka. Vielä en sitä avannut paketistaan.

Mie oon niin onnellinen: hakemus men läpitte!

Joulukuun 20:s päivä laitoin vapaamuotoisen hakemuksen Pohjanmaan Kirjailijat ry:hyn. Ajattelin, etten kumminkaan pääse jäseneksi. Jo vuosi...