perjantai 1. kesäkuuta 2018

Mieli synkkeni

Voi kumpa pääsisin uppoutumaan lämpöiseen ja pumpulin pehmoiseen pussukkaan. Olisin siellä ihan uppeluksissa nämä paskat päivät. Koko kroppa kipuilee, jäytää sieltä ja täältä ja ärsyttää, ketuttaa, ottaa kupoliin, itkettää, raivostuttaa. Mikään ei kiinnosta paskan vertaa.
Ulkonakin aurinko ment piliveen puoli kahdentoista aikaan. Nyt jo par kertaa kuulunut ropsauttavan vettä ulukona. Hyvä juttu. Tulis vaan oikein kunnolla vettä, kyllä sitä rutikuiva ja metsäpalovaarainen luonto kipeästi kaipaa! Ja metsien eläimet myös.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi on minulle sydäntälämmittävää, kiitos, että jaksoit lukea ja vielä laittaa kommenttia minulle :) HUOM! Kommentit näkyvät vasta, kun olen hyväksynyt ne :)